TILAA ASIAKASKIRJE

Saat säännöllisesti tietoa tärkeistä äitiysaiheista, uutuustuotteista, tarjouksista, sekä Bebesinfo-tilaisuuksista.

Kirjoita sähköpostiosoitteesi ja tilaa

Lisätietoja >>

HAKU

Etsi artikkeleita hakusanoilla.

Miten selviytyä synnytyskivusta

Synnytyskivun luonteen ja tarkoituksen ymmärtäminen helpottaa siitä selviytymistä synnytyksessä.  

  • Synnytyskipu ei viestitä siitä, että kehossa on joku vamma tai sairaus. Se ei siis ole negatiivista kipua. Sen sijaan synnytyskipu kertoo siitä, että kohtulihas toimii tehokkaasti.
  • Kipu ei jatku loputtomasti vaan synnytys kestää yleensä korkeintaan 24 tuntia, yleisimmin noin 8-12 tuntia.
  • Synnytyssupistukset toistuvat rytmisesti aaltoillen, eli kipu kestää kerrallaan puolesta minuutista puoleentoista minuuttiin.
  • Välissä on kivuttomia jaksoja, joiden aikana voit levätä ja kerätä voimia seuraavaa supistusta varten.
  • Kipu alkaa lievempänä ja supistuksia tulee harvemmin. Vähitellen supistukset tulevat nopeammassa rytmissä ja niiden teho voimistuu. Samalla supistuksen kesto pitenee. Tämä tapahtuu kuitenkin vähitellen, joten sinulla on mahdollisuus totutella supistuksiin.
  • Luonnon oma kipu on yleensä hyvin siedettävää ja naiskehossa on oma sisäänrakennettu selviytymismekanismi tätä varten. Mutta kun supistuksia voimistetaan keinotekoisella oksitosiinitipalla, se saa aikaan yliluonnollisen pitkiä ja voimakkaita supistuksia, joista selviytyminen on huomattavasti vaikeampaa. Synnytystraumat syntyvät useimmiten toimepidekeskeisistä synnytyksistä, harvemmin luonnon omasta kivusta.

Miltä synnytyskipu tuntuu

Yleisimmin supistus tuntuu alavatsakipuna ja kipuna selässä. Jotkut äidit kuvaavat synnytyssupistuksia hyökkääviksi aalloiksi, toiset visioivat ne jyrkkinä kukkuloina. Supistukset tuntuvat paljon samalta, kuin kuukautiskivut, mutta monta kertaa voimakkaampina. Kipu saattaa tuntua myös lantiossa, pakaroissa ja reisissä, erityisesti avautumisvaiheen lopulla.

Eri ihmiset kokevat synnytyskivun eri tavalla. Kipu on myös erilaista synnytyksen eri vaiheissa ja saattaa vaihdella saman ihmisenkin kohdalla eri synnytyksissä. Huolellinen valmistautuminen auttaa kivun kohtaamisessa. On parempi antautua kivulle ja työskennellä yhdessä sen kanssa, kuin taistella kipua vastaan.

Monet asiat vaikuttavat siihen millä tavoin kehosi tulkitsee kipuviestin. Luottamus oman kehon kykyyn selviytyä synnytyksestä ja kivusta vaikuttaa siihen miten naiset kertovat tunteneensa kivun. Äiti, jolla on tietoa ja luottamusta normaalia synnytystä kohtaan kestää paremmin kipua synnytyksessä. Myös kulttuuriperäiset vaikutteet vaikuttavat siihen miten koemme kivun. Maissa ja kulttuureissa, joissa on yleistä synnyttää ilman lääkkeellistä kivunlievitystä, naiset selviytyvät kivusta paremmin. Toisaalta kulttuureissa, joissa synnytystä pidetään vaarallisena ja negatiivisena asiana, naiset jo lähtökohtaisesti tuntuvat olettavan, että siitä selviytyminen ilman voimakkaita lääkkeitä on mahdotonta.

Synnytysympäristön vaikutus

Se kuka on sinun tukenasi ja seuranasi vaikuttaa myös paljon siihen, miten koet kivun. Jos olet tutussa paikassa kestät kipua paremmin. Vieras ympäristö, jossa on vieraita ihmisiä, ääniä ja tuoksuja lisää kipukokemusta. Kaikki arkisetkit asiat, jotka lisäävät adrenaliinin tuotantoa, kuten kylmä, nälkä ja turhautuneisuus lisäävät kiputuntemusta. Vastaavasti yksinkertaiset asiat, kuten hämärä valaistus, rauhoittava musiikki ja tuttu ja turvallinen ympäristö rauhoittavat synnyttäjää ja edistävät kehon oman kivunlievitysjärjestelmän toimintaa. Jos synnytyksen kulkuun ei ole puututtu lääkkeillä, aivot tuottavat endorfiinihormoonia, joka auttaa synnyttäjää selviytymään synnytyskivusta.

Mikä on kivun tarkoitus?

Kiputuntemus saa kehon tuottamaan oksitosiinihormonia, joka saa aikaan kohdun supistukset. Silloin synnytys etenee. Jos kiputuntemus otetaan pois, esimerkiksi voimakkailla lääkkeillä, oksitosiinin eritys hidastuu ja supistukset heikkenvät. Silloin synnytykseen joudutaan puuttumaan toimenpiteillä.

Kipu ohjaa äitiä asentoihin, jotka lievittävät kipua ja samalla edistävät synnytystä ja vauvan vointia.
Kuva: Kati Molin
Kipu ohjaa optimaalisiin asentoihin

Jotta synnytys etenisi toivotulla tavalla tulee kohdun supistusten jatkua tehokkaina ja lapsen kääntyä ja laskeutua lantiossa ja synnytyskanavassa. Äidin liikkuminen pystyasennoissa, asentojen vaihtaminen, lantion keinuttelu, pyörittely ja kävely auttavat lasta kääntymään ja laskeutumaan optimaaliseen asentoon.

Kipu ohjaa äitiä juuri sellaisiin asentoihin, jotka edistävät synnytyksen etenemistä ja hyödyttävät vauvaa. Kukin synnyttäjä löytää yleenä oman tapansa selviytyä supistuksista. Usein äidin käytöksessä on havaittavissa 3 R:n kaava:

*Rentoutus
*Rytmi
*Rituaali

Voimakas hormonitoiminta saa äidin rentoutumaan ja parhaimillaan auttaa äidin synnytysregressioon. Usein äiti alkaa toistaa jotain liikettä rytmisesti, keinuttelee, ääntelee tai hengittää tietyn rytmin mukaan. Supistuksen tullessa äiti toistaa samaa liikettä ja siitä muodostuu hänelle tyypillinen rituaali. Synnytyksen aikana äiti muuttaa liikkumistaan ja rituaaliaan seuratessaan kohonsa viestejä.

Mikä on kivun psykologinen tarkoitus?

Kiputuntemus saa kehon hormonitoiminnan liikkeelle. Tämä voimistaa psyykkisiä reaktioita, kuten läheisyyden tunnetta, hoivaamisviettiä, selviytymisen ja onnistumisen tunnetta, sekä synnytyksen jälkeistä euforiaa. Missään muussa naisen elämän vaiheessa oksitosiinihormoni ei ole niin korkealla, kuin heti synnytyksen jälkeen. Sen tarkoitus on saada äiti rakastumaan vauvaansa ja vahvistaa heidän välilleen kehittyvää vuorovaikutteista kiintymyssuhdetta.


Lähteet:
Labor Pain: A Natural Approach to Easing Delivery, Nicky Wesson
Empowering Women, Andrea Robertson
Pregnancy Childbirth and the Newborn, Penny Simkin

Vesi on tehokas kivunlievittäjä

   
mama-licious