TILAA ASIAKASKIRJE

Saat säännöllisesti tietoa tärkeistä äitiysaiheista, uutuustuotteista, tarjouksista, sekä Bebesinfo-tilaisuuksista.

Kirjoita sähköpostiosoitteesi ja tilaa

Lisätietoja >>

HAKU

Etsi artikkeleita hakusanoilla.

Imetyksen perusteet

Maidoneritys

Maitoa alkaa erittyä pieniä määriä jo raskauden puolivälissä. Istukan erittämät raskaushormonit estävät kuitenkin maitomäärän kasvun. Kun lapsi (ja istukka) syntyvät alkaa maitomäärä lisääntyä pikkuhiljaa. Ensimmäisen vuorokauden aikana maitoa tulee vain muutamia teelusikallisia. Alussa pienet maitomäärät riittävät hyvin vauvan ravinnoksi.

Ensimmäisten päivien maitoa kutsutaan kolostrumiksi, ternimaidoksi tai esimaidoksi. Se voi olla väriltään läpinäkyvää, valkoista, kellertävää tai jopa oranssia. Se sisältää runsaasti vasta-aineita, joita vauva tarvitsee kohdatessaan kohdun ulkopuolisia mikrobeja,joilta lapsivesi ja sikiökalvot raskausaikana vauvaa suojasivat.

Jo toisena päivänä maitoa tulee hieman enemmän;muutamia ruokalusikallisia. Varsinainen maidonnousu tapahtuu yleensä kolmantena tai neljäntenä päivänä. Maitomäärä lisääntyy huomattavasti ja rinnat saattavat tuntua turvonneilta ja pinkeiltä.

Maidon määrää säätelee kysynnän ja tarjonnan laki: mitä useammin ja tehokkaammin rintaa tyhjennetään, sen tehokkaammin se erittää maitoa. Maidoneritys on nopeimmillaan heti imetyksen jälkeen, joten jo puolen tunnin kuluttua tyhjentämisestä rinnassa on jälleen maitoa tarjolla.

Lapsentahtisuus

Terve, täysiaikainen vauva osaa ilmaista, milloin tarvitsee ruokaa. Imettämällä vauvaa aina, kun hän ilmaisee halunsa imeä, turvataan vauvan riittävä ravinnonsaanti ja äidin riittävä maidoneritys.

Vastasyntynyt ilmaisee halunsa imeä rintaa hamuilemalla eli hän alkaa aukoa suutaan, lipoa kielellään, kääntää päätään sivulle, työntää sormia suuhun, imeä nyrkkiään... Vasta, jos näihin varhaisiin nälän merkkeihin ei vastata, vauva alkaa itkeä. Itkevää vauvaa on huomattavasti vaikeampi saada imemään rintaa, joten kannattaa vastata jo varhaisiin viesteihin. Vauvan imemistä ei kannata keskeyttää. Hän itse lopettaa imemisen, kun on kylläinen.

Vastasyntyneet imevät yleensä lähes kaksitoista kertaa vuorokaudessa. Jotkut hieman vähemmän ja toiset huomattavasti enemmän. Tiheät imetykset eivät ole merkki maidon riittämättömyydestä vaan ne ovat vauvan luontaista käytöstä,jonka avulla vauva käynnistää maidonmuodostuksen ja varmistaa maidon riittämisen

Kannattaa muistaa, että imetys on lapselle myös läheisyyttä, lohtua ja turvaa.

Imemisote ja tehokas imeminen

Jotta vauva saisi rinnassa olevan maidon herumaan hänen täytyy tarttua rintaan suu ammollaan ja imeä tehokkaasti ja syvällä otteella. Vauvoilla on luontainen taito tarttua rintaan. Vauvalle tulee antaa mahdollisuus toimia vaistojensa mukaan. Vauvan hamuilessa, tulisi hänet nostaa rinnalle niin, että hänen nenänsä on nännin kohdalla.

Oli imetysasento mikä hyvänsä, vauvan vartalon tulee olla tuettu ja samassa linjassa pään kanssa (pää ei siis saa olla kääntyneenä sivulle). Sitten tarvitsee vain odottaa.

Vastasyntynyt jatkaa hamuilua rinnalla. Hän saattaa imeä sormiaan/nyrkkiään, nuoleskella nänniä ja tarttua kädellään nänniin. Pikkuhiljaa hän alkaa kuitenkin availla suutaan. Vauvan avattua suunsa suurelle (kuin haukkaisi suurta omenaa), voi hänet vetää lähemmäksi rintaa, jolloin nänni menee syvälle vauvan suuhun.

Vauva alkaa imeä ensin nopeaa heruttelu imua ja herumisen käynnistyttyä syviä imuja hitaammassa tahdissa. Poskilihakset liikkuvat, samoin alaleuan lihakset" heltta" liikkuu rytmikkäästi ja nielemisäänet kuuluvat.

Imetys ei tee kipeää kun imemisote on oikea!

   
mama-licious